Lapsuudenkoti herättää monissa voimakkaita tunteita.
Joskus sanotaan, että koti on tunnetila, ei paikka. Mutta monien sydämissä lapsuudenkodilla on erityinen sija. Huolimatta siitä miten vanhoja olemme, tai miten kaukana asumme, lapsuudenkoti tuntuu usein siltä todelliselta kodilta. Hyvinkin monet paikat saattavat tuntua ”kodikkailta”, mutta vain muutamaa kutsumme kodiksi.
Lapsuudenkoti voi olla meille henkinen turvapaikka, missä aikuiselämään liittyvä stressi katoaa ja pääsemme jälleen kosketuksiin sisäisen lapsemme kanssa.
Identiteettimme on vahvasti kytköksissä kasvuympäristöömme. Meillä on voimakas yhteys paikkoihin, jotka tekivät meistä sellaisen, jollaiseksi olemme tulleet. Tiede on alkanut ymmärtää paremmin, minkälaisia tuntemuksia tällaiset paikat meissä herättävät.
CasinoEuro – suomalaisten turvallinen ja luotettava suosikkikasino!
Aivokuvantamismenetelmien avulla tutkijat ovat pystyneet osoittamaan, että aivojen tunnekeskukset aktivoituvat paikoissa, joihin osallistujilla on voimakkaita tunnesiteitä.
Tutkimusten mukaan merkitykselliset paikat herättävät meissä levollisuuden ja kuulumisen tunteita. Kauniit muistot, sekä perheen ja ystävien kanssa jaetut kokemukset, ovat suuri osa sitä, miksi tällaiset paikat tuntuvat niin tärkeiltä. Tutkimustulokset selittävät sitä magneettista vetoa, mikä lapsuudenkodilla meihin on. Koti voi olla sekä paikka, että tunnetila.
Asialla on myös kääntöpuoli. Monille palaaminen lapsuudenkotiin ja loma yhdessä perheen kanssa on kaunein mahdollinen ajatus, mutta kaikki eivät tunne samoin. Osalle menneisyyden murheet, kipeät muistot ja eriävät ideologiset näkökulmat saavat perheen kanssa lapsuudenkodissa vietetyn loman tuntumaan ikävältä ajatukselta. Heille koti voi olla tunnetila jossain muualla, kaukana lapsuudenkodista.
Kuva: Unsplash
