Stressin oireiden tunnistaminen ei ole välttämättä aina niin helppoa kuin kuvittelisi.
Jokainen stressaa aika ajoin, mutta milloin on syytä käydä lääkärin puheilla? Asiantuntijat sanovat, että hieman stressiä on OK – jopa hyödyllistä joissain tilanteissa – mutta krooninen stressi voi olla vahingoksi sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle.
Tässä seitsemän merkkiä, jotka kertovat, että voi olla tarpeen käydä lääkärissä juttelemassa stressistäsi:
Olet aina pahalla tuulella
Huomaatko tiuskivasi jatkuvasti puolisollesi? Kun olet stressaantunut, kehosi vapauttaa stressihormoneja kuten kortisolia. Nämä hormonit voivat vaikuttaa mielialaasi ja energiatasoihisi. Tämän seurauksena saatat tuntea itsesi ärsyyntyneemmäksi ja huolestuneemmaksi kuin yleensä, tai voi olla, että keskittyminen päätöksentekoon tuntuu hankalalta.
Et nuku kunnolla
Stressi voi vaikuttaa unirytmiin eri tavoin. Toiset tuntevat itsensä jatkuvasti väsyneiksi ja haluavat nukkua niin paljon kuin mahdollista, kun taas toisille nukahtaminen on vaikeaa ja he heräävät yöllä ajattelemaan niitä asioita, jotka aiheuttavat heille stressiä. Jos huomaat että unen kanssa on tullut vaikeuksia, voi olla syytä varata aika lääkärille.
Muutoksia seksihaluissa
Stressillä voi olla vakavia vaikutuksia onnellisuuteen ja libidoon. Kun kehosi reagoi stressiin, se valmistautuu joko pakenemaan tai taistelemaan. Syke kiihtyy ja verenpaine nousee, jotta voisit toimia nopeasti, kun taas selviämisen kannalta vähemmän tärkeät toiminnot, kuten seksihalukkuus, katoaa.
Olet tunteellisempi kuin yleensä
Jos huomaat olevasi taipuvaisempi itkemään enemmän kuin yleensä, voi tämä olla merkki stressistä. Kun olemme väsyneitä, asiat yksinkertaisesti tuntuvat vaikeammilta käsitellä. On yleistä tuntea itsensä tunteellisemmaksi stressaantuneena.
Olet sairas useammin
Sen lisäksi että stressi voi alentaa mielialaasi, se voi myös vaikuttaa immuunipuolustukseesi. Lisääntyneet stressitasot voivat tarkoittaa että sairastut helpommin, ja paranet hitaammin. Stressi voi myös aiheuttaa kipuja ja särkyjä, päänsärkyä ja pahoinvointia.
Syöt liikaa tai liian vähän
Kun elämä tuntuu selivytymistaistelulta, voi olla että käyt useammin jääkaapilla etsimässä lohturuokaa – kuten jotain makeaa. Tätä kutsutaan tunnesyömiseksi. Toisaalta, stressi voi tilapäisesti myös vähentää näläntunnetta, kun kehoon erittyy adrenaliinia. Adrenaliini auttaa valmistamaan kroppaa pakenemaan tai taistelemaan, mikä väliaikaisesti saa näläntunteen katoamaan. Stressin pitkittyessä kortisolihormonit sen sijaan lisäävät ruokahalua.
Juot enemmän kuin tavallisesti
Joillakin ihmisillä on tapana rentoutua stressaavan työpäivän jälkeen juomalla lasin viiniä tai tuopin olutta. Ihmiset juovat yleensä enemmän alkoholia kun he ovat stressaantuneita, koska se auttaa heitä rentoutumaan. Mutta todellisuudessa alkoholi voi muokata aivojesi kemiallisia reaktioita ja saada sinut voimaan huonommin. Sen lisäksi että krapula aiheuttaa väsymystä ja pahoinvointia, voit myös tuntea ahdistusta ja alakuloa juomisen jälkeen.
On parempi myös vältellä liiallista kofeiinin saantia, koska tämä voi myös nostaa stressitasojasi.
Jos sinä tai joku läheisesi tunnette itsenne stressaantuneiksi, on hyvä varata aika lääkärille, ennen kuin tilanne pahenee. Ammattilainen voi suositella terapiaa ja muita keinoja stressin hallitsemiseksi.
Lähde: Silversurfers
Kuvat: Pexels
