Lukeminen kehittää empatiataitoja ja tarjoaa monia terveyshyötyjä.

Lapselle ääneen lukeminen on erityisen tärkeää.

Saksalaista Johannes Gutenbergia on paljosta kiittäminen. Hän keksi kirjapainotekniikan 1400-luvulla, ja luettavaa on sittemmin riittänyt. Tietotekniikan kehittymisen myötä lukeminen on saanut uusia muotoja e- ja äänikirjoissa. On kuitenkin tutkittu, että kirjasta omaksuttu asiatieto jää paremmin mieleen kuin näytöltä luettu.  Kirja ei myöskään rasita aivoja tarjoamalla älylaitteen tavoin muita ärsykkeitä.

Kirjan lukemisella on monia terveyshyötyjä.  Sussexin yliopistossa vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten rentoutumiskeinojen tehokkuutta sydämen lyöntitiheyttä ja stressitasoja mittaamalla. Tutkimustulosten mukaan lukeminen lievitti stressiä 68 prosenttia, ja sen todettiin olevan tehokkaampi stressin lievittäjä kuin esimerkiksi lenkkeilyn tai musiikin kuuntelun.

Kirjan lukeminen osana rauhoittavia iltarutiineja auttaa nukahtamisessa.

Lukemisen ennen nukkumaan menoa on todettu vähentävän stressiä ja parantavan unenlaatua.

Lukeminen edistää aivoterveyttä. Sen on todettu kehittävän muistia ja ennaltaehkäisevän muistisairauksia.

Lukeminen kehittää empaattisuutta ja itsetuntemusta

Kaunokirjallisuuden ja kertovan tietokirjallisuuden lukeminen kehittää empaattisuutta. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan empatia ei ole vain tunne tai luonteenpiirre, vaan kokoelma niitä taitoja, joiden avulla tajuamme toisiamme. Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää Saarikiven mukaan empatiataitoja.

Kasvatustieteilijät pitävät äärimmäisen tärkeänä sitä, että lapselle luetaan ääneen vauva-iästä alkaen. Tunnekasvatuksessa kirjallisuus on merkittävässä roolissa. Lukukokemus hyvän tarinan äärellä kehittää myös kiintymyssuhdetta.

Omien tunteiden ja kokemusten peilaaminen tarinan henkilöihin, ja tarinan esiin tuomista tunteista ja kokemuksista kertominen on tärkeää. Jos tarina tarjoaa lapselle samaistumiskohteita ja -tilanteita, voi  lapsi käydä läpi omia vaikeitakin tunteita ja muistoja. Sadut voivat myös koskettaa niin varhaisia muistoja, ettei niille ole sanoja. Tämä pätee myös aikuisiin. Sadut auttavat herättämään tunteita ja luomaan mielikuvia.

Lastenkirjallisuudesta löytyy paljon hyviä kirjoja, joiden avulla voidaan tunnistaa erilaisia tunteita, muun muassa Astrid Lindgrenin Lotta kirjat. Lapselle lukiessa on tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, miten lukee kuin mitä lukee. Lapsi saattaa myös valita kirjan, joka ei olekaan aikuisille mieleen, mutta lukiessa täytyy kuitenkin olla sataprosenttisesti läsnä

Suomalaisten lastenkirjojen teemoihin ja miljöökuvauksiin lapsi pystyy samastumaan usein paremmin kuin käännöskirjojen maailmoihin. Tatu ja Patu -kirjat sopivat hyvin myös maahanmuuttajalapselle, koska niissä kuvataan hauskalla tavalla suomalaista kulttuuria ja arkielämää.

Lorut ja runot ovat tärkeitä.

Ne kehittävät kieltä, ja aikuinen lukee usein mielellään runoja, joista itsekin piti lapsena. Kirsi Kunnas on useimmille suomalaisille aikuisille rakas kirjailija.

Lukeminen on suomalaisten suosikkiharrastus

Sosiaalinen media ja internetissä surffailu ovat vieneet aikaa lukemiselta, mutta edelleen suomalaiset ovat maailman innokkaimpien lukijoiden joukossa.

Naiset ovat ahkerampia lukijoita kuin miehet. Kiinnostavaa on myös se, että miehet lukevat mieluiten miesten kirjoittamia kirjoja.

Vielä 1980-luvulla noin joka kolmas oli lukenut puolen vuoden aikana vähintään kymmenen kirjaa. Määrä on tästä vähentynyt, mikä näkyy myös kirjastojen kävijämäärissä. Tosin nyt korona-aikana lukuharrastus on taas arvossaan. Kun muut menot ovat huomattavasti vähentyneet, on aikaa tarttua useampaankin kirjaan.

Miehet sekä naiset suosivat jännityskirjallisuutta, mutta myös elämäkerrat ja fantasiakirjallisuus ovat arvossaan.

Iäkkäämmät lukijat suosivat kotimaisia kirjoja, kun taas nuorempi polvi on enemmän kiinnostunut ulkomaisesta kirjallisuudesta.

Tietokirjoista suosituimpia ovat terveyttä, ruokaa ja liikuntaa käsittelevät kirjat. Lukeminen kannattaa aina, sanoi Jörn Donner aikanaan. Näin ajattelevat myös muut suomalaiset kirjailijat, joiden elannosta osa koostuu lainauskorvauksista. Sanasto tilittää kirjailijoille 26 senttiä jokaisesta lainatusta kirjasta. Kirjoja kannattaa siis lainata ahkerasti, vaikka kaikkia ei jaksaisikaan lukea.

Kuva: Pixabay